tiistai 31. heinäkuuta 2012

Kohta töihin...

Huomenna, mutta tänään vielä lomaillaan!

Viikonloppuna käytiin ijanaisen ystävän kanssa Tampereella tutkailemassa asumisen tuulia. Kodit olivat oikeinkin hienoja, jopa ökyjä. Tuulia ei puhaltanut, ennenkuin pilvet saapuivat ja lupailivat sadetta (ei muuten tullut).

Ihania pieniä sisustusjuttuja kuitenkin löytyi!
Ja pihat olivat ihania, tosin niistä jokaisessa pihassa tönöttävistä ulkoporealtaista en tykännyt.

Eilen käytiin Martan kanssa Luukissa piiiitkällä lenkillä ja neiti olikin loppuillan aivan puhki. Mies kävi iltarasteilla, kun meille on TAAS vaihteeksi tullut lisää noita urheiluharrastuksia. Suunnistus ja menipä tuo ilmoittautumaan lokakuussa juostavaan ultrajuoksuun... 100km on Tampereella tavoitteena. Mamma tilasi vauvalle pyörän perään peräkärryn, sitä odotamme kuin kuuta nousevaa... Koska mun jalka on edelleen sökönä, on syytä turvautua pyöräilyyn, uintiin ja vesijuoksuun. Juosta ei pysty! Fyssari sanoi, että oikean jalan lihakset on polvesta alaspäin niin jumissa, että harvioin näkee.

Tänään lähtee kirppikselle aikas monta sinistä kassia tavaraa. Varasin itsepalvelukirppikseltä pöydän pariksi viikoksi, kun tuota ylimääräistä tavaraa on kertynyt ihan kiitettävästi. Ja jostain kumman syystä on sellaisia pieneksi jääneitä vaatteita :/. Jos saisi edes osan menemään...

Nyt raahaamaan tavaroita kohti autoa!

Pus.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Viimeisiä viedään

Se olisi sitten viimeinen lomaviikko käynnistynyt.

Toisaalta ihan kivaa päästä taas töihin, johan noita KullanMuruja on ikävä ollutkin!

Viimeinen lomaviikko vietetään osaksi kotosalla ja osaksi mökillä. Tänään pakataan taas Reissukoira Martta ja laukut autoon, ja painellaan mökin rauhaan muutamaksi päiväksi. Martta pääsee uimaan. Siihen ihanuuteen karvainen-neiti tutustui viimeviikolla pohjoisessa.

Viikonloppuna olin viettämässä ihanaisen ystävän polttareita. Hauskaa oli ja jalat on vieläkin rakoilla :).

Syöpäkontrollista tuli taas hyviä uutisia! Markkeriarvo oli taas laskenut, viimeksi se oli 13 nyt on 11. Eli hyvillä numeroilla jatketaan.

Ensi viikolla on vielä kampaaja ennen töiden aloittamista. Ja HÄÄT!! Ihanan ystävän häät!!

Pus.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Kulta, sinä olet Pullukka

Läskin karkoitus on alkanut!!

Tänään aamulla kävin fyssarin pakeilla, kun lähetteen laittoi työterveyden puolelta. Mun yliliikkuvat nivelet ja noussut paino, eivät ole kauhean hyvä yhdistelmä.

Aikaisemmin "läpipaskana" eläneenä, mun on erittäin vaikea suhtautua tähän tilanteeseen, jossa paino nousee sitä mukaan kun suusta menee herkkuja alas. Nyt joku näpsäkkä besserwisser siellä ruudun takana ajattelee, että "urpo, niinhän se menee". Mutta, kun mä olen aikaisemmin voinut syödä mielin määrin herkkuja ja paino on aina ollut alakanttiin. Nyt leikkauksen ja syövän jäljiltä, vaihdevuosista nauttivana, paino onkin noussut ja aika urakalla. Kilot ovat ja pysyvät ja niitä kertyy huomaamatta!! Hormoonikorvaushoidottomana aineenvaihdunta ei toimi normaalisti ja kroppa käy muutenkin aika alavireisesti.

Työterveyslääkäri määräsi kilpirauhaslääkityksen, kun joku arvo oli hieman alakanttiin. Kannattaahan tuota kokeilla, josko siitä apua olisi vireystilaan ja painonhallintaan. Minimi annoksella lähdettiin liikkeelle ja tänään se annos tuplattiin. Kuukauden päästä verikokeisiin, että nähdään, onko lääkitys nostanut arvoa. Kahden viikon lääkkeen syönnin jälkeen mulla on ehkä hieman skarpimpi olo...

No, siitä fyssarista sitten...
Tutki tosi tarkkaan mun selän, hartia-niskan seudun ja jalat. Mulla on lievä skolioosi selässä, joka ei kuitenkaan näy kumarruttaessa eteenpäin. Nivelet, niinkuin jo aikaisemminkin sanoin, ovat yliliikkuvat. Tämä aiheuttaa polvien lukkiintumisen taaksepäin ja käsien omituset asennot... Lantio työntyy vasemmalta puolelta hieman liikaa eteenpäin ja oikea jalka taas johonkin "väärään" suuntaan. Alaselässä on notkoa ja yläselässä selkeää jumia... Maanantaikappale, muttei pahimmasta päästä.
Poikittaista vatsalihasta treenattiin ekalla kerralla ja Sari myös hieroi hartiajumia auki.

Kiloklubiin liityin eilen. Enpä tiedä onko siitä mitään hyötyä, mutta näkeepähän vähän kaloreita yms. Konkretisoituu hieman eritavalla tuo läski.

Eilen kävin Martan kanssa 4km kävelylenkillä ja tänään naapurin A:n ja karvanaamojen kanssa 5km kävely/hölkkä lenkillä. Ihanaa oli käydä pitkästä aikaa saamassa hikeä pintaan.

Taitaa olla aika painella vällyjen väliin!
Mies lähti vielä kaupunkiin baariin, joten me vietetään Martan kanssa tyttöjen pyjamabileet.

Pus.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Mä oon NIIN lomalla!!

Hyvät aamupäivät!

Nyt tuntuu jotenkin kankealta tämä kirjoittaminen...
Aikaisemmin on aina ollut jokin nimenomainen aihe mistä kirjoittaa. Ensin lapsettomuushoidot luovutetulla munasoluilla, sitten adoptio, siitä syöpään ja toipumiseen. Nyt kun elämässä on kaikki niin hyvin kuin olla voi, on ihmeellistä kirjoittaa??!! Oonko mä jotenkin omituinen, HAH. Olen kyllä, mutta yritetään jatkaa (pakkohan tämän on helpommaksi muuttua).

Heinäkuu on tänä vuonna meille lomakuukausi. Mitään suurempia matkasuunnitelmia meillä ei ole, kun tuo karvapallo on astunut elämäämme. Toissapäivänä käytiin Saaristoristeilyllä ja syötiin siellä lounas. Risteily kesti 1,5 tuntia ja kiersi itäsaaristossa. IHA-Lines oli tällä kertaa laiva, olen kerran aikaisemmin käynyt muistaakseni RoyalLinesin vastaavalla ja seuraavaksi mennään sille. Matka ja laiva olivat ok, mutta buffa oli hieman ankea. Ruoka oli kyllä hyvää, mutta tila jossa buffapöytä sijaitsi ei ollut kovin ihanteellinen... Pikkuseikka, mutta minua häiritsi.

Tiistaiaamuna kävin myös syöpäkontrollissa Naistenklinikalla. Tällä hetkellä kontrolleja on neljän kuukauden välein ja seuraava siis marraskuussa. Verokokeiden tulokset saan huomenna, koska en ehtinyt jäädä jonottamaan tiistaina Naikkarin labraan vaan kävin eilen omassa labrassa.
Verikokeesta mitataan Ca.-125 arvo, joka oli viimeksi muistaakseni 13. Se on laskenut sytostaateista alkaen melkein joka kerta. Tarkemmin syöpäajan kuulumisia voi siis käydä lukemassa aikaisemmasta blogistani Helmeni.

Eilen vuorossa oli karvanaaman trimmi. Marttahan siis nypitään, koska on terrieri. Pelkäsin jo etukäteen, että neiti pistelee trimmaajan sormet suihinsa. Mutta niin kuulkaa oli ollut Martta hienosti, että sai oikein kehut. Täytyy kyllä kehua myös trimmaajaa, joka toimii samalla eläinlääkäriasemalla missä käymme.

Tänään ohjelmassa rötväystä ja siivoamista.


 Martta uimassa (note to your self: Nyt alko laihis!!!!)
 Saaristoristeilyllä
 Martta trimmin jälkeen
 Eiliset mansikat (note to your self: ensikerralla jätetään pois kerma ja keksit)


Seuraavan postauksen aihe on jo selvillä... Jotainhan tässä on pakko tehdä....

Pus.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Tästä se alkaa!!

Hellurei ja Hellät tunteet!!

Vaihdettiin sitten lennossa tuolta Vuodatutuksen puolelta tänne. Meni hermot, kun vaan tökki, tökki ja tökki!! Menetitte nyt sitten yhden bloggaajan, NIH.

Lyhyt ja ytimekäs esittäytyminen:

35 vuotias nainen, pääkaupunkiseudulta. Naimisissa, lapseton (totaalisen), koira (Martta kohta 5kk Cairnterrieri). Rakastaa (edellämainittujen lisäksi) kotia ja kaikkea siihen liittyvää, hieman raskaampaa musiikkia (Anthrax, System of down, Life Of Agony, Volbeat, Madball, Pennywise), mutta myös "popimpi" menee (Madonna, PMMP).

Takana meillä on monen vuoden lapsettomuus ja siihen liittyvät kaikki hoidot. Itse olen sairastanut erittäin vaikean endometrioosin, jonka tuotoksena minulta löydettiin syöpä. Radikaalileikkaus muuttuikin monen tunnin operaatioksi, jossa poistettiin syövän tuohoamaa kudosta ympäri vatsaa. Tästä kaikesta voit lukea tarkemmin edellisestä blogistani helmeni.vuodatus.net, jos Vuodatus sattuu toimimaan ;).
Tällä hetkellä syöpä on hoidettu ja kontrolleissa käyn 4kk välein. Seuraava kontrolli huomenna.... HUI!

Elämäämme siis sulostuttaa tämä

Martta, kohta 5kk Cairnterrieri narttu. Kuva on aika vanha, koska en osaa siirtää kuvia kamerasta koneelle, joten uudet kuvat odottelevat vielä kameran turvissa. Tai siis osaisin siirtää kuvat, mutta Miehellä on ihan oma tapansa merkitä tiedostot ja minun naisen aivoni ja logiikkani ei siihen kykene. Katson siis  parhaimmaksi antaa Miehen tehdä ja minä odotan kiltisti.

Pus.