maanantai 31. joulukuuta 2012

Saako jo haaveilla keväästä?

Viimeistä päivää 2012 viedään!

Tähän vuoteen on taas mahtunut ja tapahtunut... Iloa ja surua, mutta onneksi ISOSTI iloa.

Tähän loppuvuoteen sain kuitenkin vielä uuden diagnoosin, fibromyalgia. Tai oikeastaan dg. ei ole vielä kirjoitettu paperiin, mutta työterveylekurin sisätautilääkärille lähettämä lähete tuli sellaisella vauhdilla takaisin ja leima päällä, että epäilyille ei paljoakaan jäänyt varaa.

Sain siis selityksen näille omituisille kivuille, joita olen leikkauksen jälkeen alkanut potemaan. Pahimmat kivut on tällä hetkellä oikeassa lonkassa ja alaselässä (säteilee jalkoihin). Lääkitystä en tässä vaiheessa meinaa ottaa, muuta kuin särkylääkkeet. Syön jo valmiiksi Venlafaxinia, jota käytetään fibron hoidossa kipukynnyksen nostamiseen. Minä syön sitä siis vaihdevuosioireisiin. Ison sairaalan lääkäri oli ehdottanut lähetteessä vielä Triptyl nimistä lääkettä, mutta EN ota käyttöön!
Äidillä on myös fibro, eli samassa veneessä ollaan nyt.

No hieman iloisempiin aiheisiin...
Tänään saa Joulu kyytiä!! Vaihdetaan verhot keväisempiin, pakataan jouluromppeet laatikoihin vaatehuoneen uumeniin ja käydään katsastamassa hieman väriä kotiin.

Eilen käytiin kaupoilla ja syömässä Maatuska Koo:n ja miehensä kanssa. Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa ja turista hetki! Kiitos siitä!!
Eiliseltä reissulta ei löytynyt juurikaan mitään ihmeellistä, eikä ostoslistalla ollutkaan kuin Martalle luita. Tänään pitää vielä käydä hakemassa täydennystä karvanaaman namiarsenaaliin.

Uusi sijauspatja löysi tiensä meille välipäivinä ja pääsi viime yönä ensi makuullensa. Hyvä oli! Patjansuojuksen olemassaoloon täytyy vielä totutella, mutta eiköhän se jo ensi yönä ole oma. Tänään käyn vielä ostamassa varmuusvälineen sijauspatjan ja suojuksen väliin, nimittäin kosteussuojakankaan! Ei sitten mene vahingossakaan Martan pissat petariin asti. Juu'u, meillä ei vieläkään osata kontrolloida rakkoa! Sänkyyn ei ole pitkään aikaan tullut (kop, kop, kop), mutta matot on taas saaneet osansa.

Tänään kevättä tuomaan laitetaan nämä
Lappuliisa-kangas
Keittiön ikkunaan kappa ja ruokapöytään liina.

Myöhemmin, siis keväämmällä haluttaisi saada samat uudesta keväänvärisestä Raanu-kankaasta, josta siis en nyt löydä kuvaa... Mutta sama kuin syksyllä myyntiin tullut punainen, vain vihreä-keltaisena.
Ja olohuoneeseen ja työhuoneeseen olisi kiva saada uutta... Aina saa haaveilla!

Nyt laitetaan aamutoimet vipinällä valmiiksi ja sitten suunta ostoksille!

Pus.

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Meni ja Tulee

Joulu meni ja Uusi Vuosi on tuloillaan.
Vai lasketaanhan nämä vielä joulun pyhiksi, mutta...

Joulupukki toi Martalle eniten lahjuksia ja hyvä niin, koska me ei ollakkaan Miehen kanssa oltu kovin kilttejä! Tai ollaan me, mutta ei tarvita mitään sen ihmeellisempää. Ja sovittiin, ettei osteta toisillemme mitään kun mennään sitten helmikuussa sinne Nykiin.

Huomenna ostoslistalta löytyy kuitenkin uusi sijauspatja!
Martan pissimän tilalle on saatava uusi!!

Mutta saatiin mekin muutama lahja.
Minä sain hienon uuden anopin kutoman pipon ja kaulurin, Audrien elämänkerran, puuhelmet, lipun teatteriin ystävän kera...

Nyt aletaan sitten odottamaan matkaa.
Ennen sitä on vielä työpaikan toimipisteen muutto, muutama lääkärikäynti, kodin sisustuksen muuttamista...

Pus.


maanantai 19. marraskuuta 2012

Kontrollia ja muuta lääkärihässäkkää

Viime viikolla sain syöpäkontrollin tulokset, jotka eivät olleet aikaisempaa kummoisemmat (Luojalle kiitos siitä!!).
Markkeri oli 12 ja keuhkokuvat puhtaat. Seuraava kontrolli onkin sitten toukokuussa, ellei mitään hälyttävää ilmene sitä ennen. Mutta eihän mitään ilmene, se on selvä se!!

Tänään kävin sitten vuorostaan kilpirauhaskontrolli. Se jokin arvo jonka pitäisi lääkityksellä nousta, oli kuitenkin laskenut. Lääkäri epäili annostuksen olevan liian korkea, joten se laskettiin takaisin 25mikrogrammaan.
Samalla kerroin ihottumasta ja muista oireista. Väsymys, nivel- ja lihaskivut kun voivat viitata aikamoneen eri sairauteen.
Lääkäri oli sitä mieltä, että tuo ihottuma on saattanut johtua virusinfektiosta, jonka seurauksena on saattanut jäädä niveltulehdus. Jos tätä ei löydy, niin sitten kuulemma tutkitaan nivelreuma ja fibromyalgia. Nämä kummatkin kun meillä kulkee suvussa.
Paastoverensokerikin otetaan samalla, koska myös diabetes on meillä suvussa edustettuna oikein kummankin oman vanhempani puolesta.
Pääasia kuitenkin on, että asiaa tutkitaan!

Eräs kunnia on kohdannut minua blogi-maailman kautta, mutta siitä tuonnempana :).

Pus.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Kontrollia odottaessa

Huomenna on kontrolli (monesko, en muista). Hyvä asia? Ehkä...

Ensimmäistä kertaa näiden vuosien aikana mua jännittää mennä. Ihan näiden oireiden vuoksi.

Pus.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Valopilkku syksyyn

Se on vasta varattu New Yorkin matka helmikuussa!!

Tätä on kuulkaatten odotettu ja suunniteltu niin monta vuotta, että melkein tuntuu kuin olisi siellä jo muutaman kerran käynyt. No nyt se sitten toteutuu kahdeksan päivän voimalla!

Hotelli Pod39 varattiin ja maksettiinkin jo viime viikolla. Lentolipuilla ei ole palautus- tahi vaihto-oikeutta, joten se on mentävä vaikka pää paketissa (voi kyynel).
Matkaoppaita on näiden vuosien aikana ehtinyt kertyä useampiakin, mutta ainakin yhtä olemme vielä vailla. Mahtiopukset Otavan Kaupunki/Kartta opas-sarjasta ovat olleet korvaamattomia niin Köpiksessä, kuin Damissakin. Joten sellainen on hankittava myös Ompusta.

Tässä vaiheessa laitankin esiin KUULUTUKSEN kaikista ihanista pienistä ja isoista vinkeistä, sellaisista joihin ei oppaissa törmää tai vahingossa kulkiessa eksy. Paikat, kaupat, nähtävyydet ja ruokapaikat. Ihan kaikki vinkit on tervetulleita.

Oih ja Voih, kun jaksaisi helmikuulle tämän voimalla!

Pus.

lauantai 29. syyskuuta 2012

Omituisia oireita!

Tämä alkoi alunperin jo melkein vuosi sitten...

Ensin selässä jumiutumista, lihasten jäykkyyttä. Olin ostanut uuden Tempurin Ombracio tyynyn ja käytin sitä hampaat irvessä oireista huolimatta. En pystynyt myöntämään itselleni niin kallista virheostosta!

Pakko oli kuitenkin tyynystä luopua ja selkäkivut hieman helpottivat, mutta eivät poistuneen.

Habitaresta ostin Unikulman Astor-tyynyn, joka vaikuttaa minulle sopivammalta. Mieskin sai omansa, eikä ainakaan vielä ole valittanut. Uni maistuu, no tuo nyt nukkuisi tyytyväisenä vaikka naulapatjalla; kivi pään alla.

Keskiviikko-torstai välisenä yönä minulle nousi raajoihin verkkomainen ihottuma, mikä kutisi hieman. Pelästyin ja Googletin tietysti heti. Vastauksia, kuinka ollakkaan, oli lukuisia joista yksikään ei sopinut omiin oireisiini.
Ihottumaa oli pelkästään raajoissa, ei torsossa tai kasvoissa. Ei päänsärkyä, kuumetta, pahoinvointia, ripulia... Soitin työterveyshuoltoon ja seuraavat vapaat ajat olivat maanantaille!!?? Kiitos ja näkemiin (taas perkeleen kerran). Ihottuma häipyi vasta perjantaina ja tilalle oli yön aikana tullut nivelkipu ja sormien jumalaton turvotus. Kaikki suuret ja pienet nivelet on ihan jumissa...

Soitin eilen Terveysneuvontapuhelimeen ja sieltä käskivät mennä lääkäriin, jos oireet ei helpota. Ei helpota ei, eli kai se on mentävä viimeistään maanantaina lääkäriin, jos en päivystykseen painele jo illalla.

Ei olisi tarvinnut kyllä taas tällaista vaivaa...

Pus.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Pissaa, pissaa ja vieläkin pissaa!!

Kirjoituksen otsikko ei nyt viittaa sitten niin minkäänlaiseen fetissiin...

Kyse on meidän 6kk Martasta, jolle sisäsiisteyden oppiminen tuottaa tuskaa. Tai tuskaa se varmaan enemmän tuottaa omistajilleen, kuin koiralle.

Mattoja meillä ei ole enää kuukauteen ollut lattialla, ne pissittiin täyteen heti kättelyssä. Parkettikin on saanut uusia tummia korostuksia osakseen, kun pissa on ehtinyt kivasti imeytyä. Emäntähän ei missään nimessä elättele toiveita parketin hiomisesta ja vaalentamisesta,,,

Kurjinta tässä kaikessa on kuitenkin ne KIUKKUPISSAT, joita Martta tekee esimerkiksi komennettaessa. Sänkyyn niitä on kaikista kivoin tehdä ja kunhan tuo karvanaama lopettaa sissän pissaamisen, on edessä uuden petauspatjan osto... Uudet räsymatot on kutomossa tulossa ja vanhat pestynä varastossa.

Lakanapyykkiä meillä pestään lähes joka päivä ja peittoja yhtä usein. Tekstiilin pesuainetta on kulunut muutama purkillinen.
Pissatulehduksesta ei ole kyse, koska mitään siihen viittaavia oireita ei ole havaittavissa.

Ehkäpä tuo kakara vielä jossain vaiheessa oppii pidättämään sekä pissaa, että kiukkuaan!



tiistai 31. heinäkuuta 2012

Kohta töihin...

Huomenna, mutta tänään vielä lomaillaan!

Viikonloppuna käytiin ijanaisen ystävän kanssa Tampereella tutkailemassa asumisen tuulia. Kodit olivat oikeinkin hienoja, jopa ökyjä. Tuulia ei puhaltanut, ennenkuin pilvet saapuivat ja lupailivat sadetta (ei muuten tullut).

Ihania pieniä sisustusjuttuja kuitenkin löytyi!
Ja pihat olivat ihania, tosin niistä jokaisessa pihassa tönöttävistä ulkoporealtaista en tykännyt.

Eilen käytiin Martan kanssa Luukissa piiiitkällä lenkillä ja neiti olikin loppuillan aivan puhki. Mies kävi iltarasteilla, kun meille on TAAS vaihteeksi tullut lisää noita urheiluharrastuksia. Suunnistus ja menipä tuo ilmoittautumaan lokakuussa juostavaan ultrajuoksuun... 100km on Tampereella tavoitteena. Mamma tilasi vauvalle pyörän perään peräkärryn, sitä odotamme kuin kuuta nousevaa... Koska mun jalka on edelleen sökönä, on syytä turvautua pyöräilyyn, uintiin ja vesijuoksuun. Juosta ei pysty! Fyssari sanoi, että oikean jalan lihakset on polvesta alaspäin niin jumissa, että harvioin näkee.

Tänään lähtee kirppikselle aikas monta sinistä kassia tavaraa. Varasin itsepalvelukirppikseltä pöydän pariksi viikoksi, kun tuota ylimääräistä tavaraa on kertynyt ihan kiitettävästi. Ja jostain kumman syystä on sellaisia pieneksi jääneitä vaatteita :/. Jos saisi edes osan menemään...

Nyt raahaamaan tavaroita kohti autoa!

Pus.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Viimeisiä viedään

Se olisi sitten viimeinen lomaviikko käynnistynyt.

Toisaalta ihan kivaa päästä taas töihin, johan noita KullanMuruja on ikävä ollutkin!

Viimeinen lomaviikko vietetään osaksi kotosalla ja osaksi mökillä. Tänään pakataan taas Reissukoira Martta ja laukut autoon, ja painellaan mökin rauhaan muutamaksi päiväksi. Martta pääsee uimaan. Siihen ihanuuteen karvainen-neiti tutustui viimeviikolla pohjoisessa.

Viikonloppuna olin viettämässä ihanaisen ystävän polttareita. Hauskaa oli ja jalat on vieläkin rakoilla :).

Syöpäkontrollista tuli taas hyviä uutisia! Markkeriarvo oli taas laskenut, viimeksi se oli 13 nyt on 11. Eli hyvillä numeroilla jatketaan.

Ensi viikolla on vielä kampaaja ennen töiden aloittamista. Ja HÄÄT!! Ihanan ystävän häät!!

Pus.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Kulta, sinä olet Pullukka

Läskin karkoitus on alkanut!!

Tänään aamulla kävin fyssarin pakeilla, kun lähetteen laittoi työterveyden puolelta. Mun yliliikkuvat nivelet ja noussut paino, eivät ole kauhean hyvä yhdistelmä.

Aikaisemmin "läpipaskana" eläneenä, mun on erittäin vaikea suhtautua tähän tilanteeseen, jossa paino nousee sitä mukaan kun suusta menee herkkuja alas. Nyt joku näpsäkkä besserwisser siellä ruudun takana ajattelee, että "urpo, niinhän se menee". Mutta, kun mä olen aikaisemmin voinut syödä mielin määrin herkkuja ja paino on aina ollut alakanttiin. Nyt leikkauksen ja syövän jäljiltä, vaihdevuosista nauttivana, paino onkin noussut ja aika urakalla. Kilot ovat ja pysyvät ja niitä kertyy huomaamatta!! Hormoonikorvaushoidottomana aineenvaihdunta ei toimi normaalisti ja kroppa käy muutenkin aika alavireisesti.

Työterveyslääkäri määräsi kilpirauhaslääkityksen, kun joku arvo oli hieman alakanttiin. Kannattaahan tuota kokeilla, josko siitä apua olisi vireystilaan ja painonhallintaan. Minimi annoksella lähdettiin liikkeelle ja tänään se annos tuplattiin. Kuukauden päästä verikokeisiin, että nähdään, onko lääkitys nostanut arvoa. Kahden viikon lääkkeen syönnin jälkeen mulla on ehkä hieman skarpimpi olo...

No, siitä fyssarista sitten...
Tutki tosi tarkkaan mun selän, hartia-niskan seudun ja jalat. Mulla on lievä skolioosi selässä, joka ei kuitenkaan näy kumarruttaessa eteenpäin. Nivelet, niinkuin jo aikaisemminkin sanoin, ovat yliliikkuvat. Tämä aiheuttaa polvien lukkiintumisen taaksepäin ja käsien omituset asennot... Lantio työntyy vasemmalta puolelta hieman liikaa eteenpäin ja oikea jalka taas johonkin "väärään" suuntaan. Alaselässä on notkoa ja yläselässä selkeää jumia... Maanantaikappale, muttei pahimmasta päästä.
Poikittaista vatsalihasta treenattiin ekalla kerralla ja Sari myös hieroi hartiajumia auki.

Kiloklubiin liityin eilen. Enpä tiedä onko siitä mitään hyötyä, mutta näkeepähän vähän kaloreita yms. Konkretisoituu hieman eritavalla tuo läski.

Eilen kävin Martan kanssa 4km kävelylenkillä ja tänään naapurin A:n ja karvanaamojen kanssa 5km kävely/hölkkä lenkillä. Ihanaa oli käydä pitkästä aikaa saamassa hikeä pintaan.

Taitaa olla aika painella vällyjen väliin!
Mies lähti vielä kaupunkiin baariin, joten me vietetään Martan kanssa tyttöjen pyjamabileet.

Pus.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Mä oon NIIN lomalla!!

Hyvät aamupäivät!

Nyt tuntuu jotenkin kankealta tämä kirjoittaminen...
Aikaisemmin on aina ollut jokin nimenomainen aihe mistä kirjoittaa. Ensin lapsettomuushoidot luovutetulla munasoluilla, sitten adoptio, siitä syöpään ja toipumiseen. Nyt kun elämässä on kaikki niin hyvin kuin olla voi, on ihmeellistä kirjoittaa??!! Oonko mä jotenkin omituinen, HAH. Olen kyllä, mutta yritetään jatkaa (pakkohan tämän on helpommaksi muuttua).

Heinäkuu on tänä vuonna meille lomakuukausi. Mitään suurempia matkasuunnitelmia meillä ei ole, kun tuo karvapallo on astunut elämäämme. Toissapäivänä käytiin Saaristoristeilyllä ja syötiin siellä lounas. Risteily kesti 1,5 tuntia ja kiersi itäsaaristossa. IHA-Lines oli tällä kertaa laiva, olen kerran aikaisemmin käynyt muistaakseni RoyalLinesin vastaavalla ja seuraavaksi mennään sille. Matka ja laiva olivat ok, mutta buffa oli hieman ankea. Ruoka oli kyllä hyvää, mutta tila jossa buffapöytä sijaitsi ei ollut kovin ihanteellinen... Pikkuseikka, mutta minua häiritsi.

Tiistaiaamuna kävin myös syöpäkontrollissa Naistenklinikalla. Tällä hetkellä kontrolleja on neljän kuukauden välein ja seuraava siis marraskuussa. Verokokeiden tulokset saan huomenna, koska en ehtinyt jäädä jonottamaan tiistaina Naikkarin labraan vaan kävin eilen omassa labrassa.
Verikokeesta mitataan Ca.-125 arvo, joka oli viimeksi muistaakseni 13. Se on laskenut sytostaateista alkaen melkein joka kerta. Tarkemmin syöpäajan kuulumisia voi siis käydä lukemassa aikaisemmasta blogistani Helmeni.

Eilen vuorossa oli karvanaaman trimmi. Marttahan siis nypitään, koska on terrieri. Pelkäsin jo etukäteen, että neiti pistelee trimmaajan sormet suihinsa. Mutta niin kuulkaa oli ollut Martta hienosti, että sai oikein kehut. Täytyy kyllä kehua myös trimmaajaa, joka toimii samalla eläinlääkäriasemalla missä käymme.

Tänään ohjelmassa rötväystä ja siivoamista.


 Martta uimassa (note to your self: Nyt alko laihis!!!!)
 Saaristoristeilyllä
 Martta trimmin jälkeen
 Eiliset mansikat (note to your self: ensikerralla jätetään pois kerma ja keksit)


Seuraavan postauksen aihe on jo selvillä... Jotainhan tässä on pakko tehdä....

Pus.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Tästä se alkaa!!

Hellurei ja Hellät tunteet!!

Vaihdettiin sitten lennossa tuolta Vuodatutuksen puolelta tänne. Meni hermot, kun vaan tökki, tökki ja tökki!! Menetitte nyt sitten yhden bloggaajan, NIH.

Lyhyt ja ytimekäs esittäytyminen:

35 vuotias nainen, pääkaupunkiseudulta. Naimisissa, lapseton (totaalisen), koira (Martta kohta 5kk Cairnterrieri). Rakastaa (edellämainittujen lisäksi) kotia ja kaikkea siihen liittyvää, hieman raskaampaa musiikkia (Anthrax, System of down, Life Of Agony, Volbeat, Madball, Pennywise), mutta myös "popimpi" menee (Madonna, PMMP).

Takana meillä on monen vuoden lapsettomuus ja siihen liittyvät kaikki hoidot. Itse olen sairastanut erittäin vaikean endometrioosin, jonka tuotoksena minulta löydettiin syöpä. Radikaalileikkaus muuttuikin monen tunnin operaatioksi, jossa poistettiin syövän tuohoamaa kudosta ympäri vatsaa. Tästä kaikesta voit lukea tarkemmin edellisestä blogistani helmeni.vuodatus.net, jos Vuodatus sattuu toimimaan ;).
Tällä hetkellä syöpä on hoidettu ja kontrolleissa käyn 4kk välein. Seuraava kontrolli huomenna.... HUI!

Elämäämme siis sulostuttaa tämä

Martta, kohta 5kk Cairnterrieri narttu. Kuva on aika vanha, koska en osaa siirtää kuvia kamerasta koneelle, joten uudet kuvat odottelevat vielä kameran turvissa. Tai siis osaisin siirtää kuvat, mutta Miehellä on ihan oma tapansa merkitä tiedostot ja minun naisen aivoni ja logiikkani ei siihen kykene. Katson siis  parhaimmaksi antaa Miehen tehdä ja minä odotan kiltisti.

Pus.